Tänään oli pelastuskoiraharjoitukset varkaudessa aamupäivällä ja mentiin sitten Sopan, Tiinan ja Artun kanssa sinne. Paikalla oli seittämän koirakkoa meidän lisäksi. Sodan vuoro oli aika puolivälissä reenejä.

Ensin otettiin taas namirinki ja Soppa oli paljon rohkeampi kun viimeksi. Kyllähän se nytkin haukku, mutta ei samalla tavalla. Nyt se ei myöskään mennyt ihan maata viistäen, vaan aika suorassa jo, häntä vaan oli vielä ihan alhaalla, mutta uskalti tosi hyvin hakea nameja hirmusta vauhtia järestään jokaiselta.

Seuraavaks otettiin Soolle muutama maalimies etsittäväksi. Näytettiin aina, että nyt se menee ja sillä on namia mukana, ja sitten käännyttiin pois päin. Kun Soda laskettiin irti, se pinkas ihan uskomattoman lujaa suoraan maalimiehen luo kuusten juurelle! Olin ihan että mitäs venäjää, viimeks oli niin vaikeeta mennä sinne maalimiehelle. Piti kierrellä ja kaarrella ja kyräillä kauempaa, mutta nyt meni häntä heiluen kamalalla innolla.

Toinen maalimies meni puupinon taakse piiloon ja taas Sodalle näytettiin vaan, että nyt se lähti ja sitten ei näytetty muuta. Taas kun laskin irti, nin lähti älyttömän lujaa maalimiehelle! Soda kävi siellä kääntymässä ja tuli sitten heti pois, mutta meni maalimiehen kutsusta takasin ja hotki namit.

Kolmas maalimies meni vielä vähän vaikeampaan piiloon, louhikon taakse semmoselle kumpareelle, mutta taas Soda löys sen melkein heti ja pysy tosi hyvin maalimiehellä.

Meni siis tosi hyvin! Lopun ajan mä sitten kykin rojukasojen välissä tai louhikkojen seassa piilossa ja Soda seuraili maailman menoa autosta.

Huomenna yritetään ehtiä näyttelyharjotuksiin.